- Tyyli: Doppelbock
- Alk.%: 7,5
- Panimo: Bryggeri Helsinki, Helsinki, Suomi
 |
| Se Senaatintorin Senaattori. |
Viime lauantaina Senaattori saapui Senaatintorin laidalta
vieraisille, joten tarjolle oli pantava myös hieman palan painiketta. Arvovieraan
juuret vievät Saksaan, joten ajattelin tarjota sen seuraksi hieman lihaisia
nautintoja – karitsan lapaa Munkintiellä nimittäin! Valmistin karitsan lapaa
blogissa jo aiemmin esitellyn reseptin voimin, joskin pienin muutoksin:
- Nesteeksi koko pullo Munkintietä, lisäksi hieman lihalientä.
- Fetajuuston tilalle reilusti valkosipulia, joista osa kävi lihan kanssa myös pannulla.
- Uuniajaksi tällä kertaa kuusi tuntia (n. 165°C).
Lopputulos oli loistava – vaikka itse sanonkin! Valkosipuli potki mukavasti ja liha sai
tarvittavaa mureutta hitaasta kypsytyksestä. Seuraksi epämääräisen näköiseksi
muuttunut lihan palanen sai rehellisiä uunijuureksia: perunaa, porkkanaa ja
punajuurta öljyllä ja rosmariinilla maustettuna. Myös Senaattori tykkäsi tästä –
ehdottoman suositeltava kombinaatio!
 |
| Tarjoamiset Senaattorille...tai sen kanssa... |
Mutta sitten ruokapöydästä vieraan pariin. Viime keväänä
ovensa avannut Bryggeri Helsinki tekee nyt Hiisin tavoin ensiesiintymisensä
Alkon oluthyllyssä. Pienpanimosarjaan valikoitui siis panimomestari Mathias
Hüfnerin saksalaista henkeä edustava Senaattori Doppelbock, jonka päätin
parittaa ruuan kanssa edellä mainitulla tavalla. Hyvät bockit maistuvat
itselleni mainiosti ja muutoinkin perussaksalaisten oluttyylien kutsu on
alkanut taas pienen tauon jälkeen viettelemään minua. Toiveissa on rehellinen,
viettelevä ja jykevä mallasherkku – tai ehkä tämä on sittenkin enemmän käsky
kuin toive, sillä kyllähän reilun seitsemäntoista euron (17,42 €/l) litrahinta
kieltämättä karmaisee...
 |
| Bryggeri Helsinki Senaattori |
Tumman ruskea, kastanjaisesti punertava olut ilman suurempaa
kuohuntaa. Rauhallinen, tunnelmallisen läpikuultava. Tuoksu kohtalaisen
voimakas, vahvan maltainen. Leipäinen yleistunnelma omaa myös intensiivistä,
paahtunutta makeutta joka ei kuitenkaan muuta kokonaisuutta liian imelään
suuntaan – pikemminkin se on pinttyneen kärähtänyttä, pinnalle tiivistyneen
siirappista. Joukossa on myös kevyttä paahteisuutta sekä tummahkoa
hedelmäisyyttä – pehmeä, viettelevä ja mukavan syvä tuoksu henkii hieman
rukiista rouheutta mutta myös sopivasti piristävää, luonnonyrttistä humalan
puraisua.
Maultaan varsin toimiva, runsasmakuinen mallasnautinto, joka
vie makumatkalle Saksan suunnille. Kastanjan ruskea maltaisuus on
ruisleipäistä, pinnalta pinttyneen makeaa ja sopivasti paahtunutta. Imelähkö,
silti rouhea makumaailma saa myös kevyen suklaista tuntua sekä niinikään
varovaista ylikypsää hedelmäisyyttä joukkoonsa. Humalointi on tasapainossa
makuisuuden kanssa ja tanssahteleekin aivan lopussa villiyrttisen raikkaana ja
juuri sopivan hennosti nipistävänä. Jälkituntu on hieman katkera, maltaisen
ruskea ja hieman jopa lämmittävä. Suutuntuma melkolailla siellä hyvän
alarajoilla, mutta takaa mahdollisuuden myös hitaaseen nautiskeluun. Hieman
tahmaava, aavistuksen runkoa kaipaileva kokonaisuus toimii niin hyvin kuin
tämän tyyppinen olut voi kosteassa talvisäässä toimia!
Tuomio: Herkullinen,
makuisa ja monisyinen mallasnautinto, jolle voisi ripauksen ryhdikkäämpää tuntumaa
toivoa. Kokonaisuutena kuitenkin onnistunut, vakuuttava esitys saksalaisten
oluiden tyylilajissa! Nautittavaa joko sellaisenaan, riistan tai hyvän
pataruuan kumppanina – tämä yksinkertaisesti vain toimii mainiosti.
Olutkellarin vilpitön suositus kevään odotukseen!
Pisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti