- Tyyli: Traditional Ale
- Alk.%: 7,0
- Panimo: Lammin Sahti, Lammi, Suomi
- Pantu: Bryggeri Helsinki, Helsinki, Suomi
 |
| Pyystä on moneksi... |
Tämäpä olut ei lasiini sitä helpointa tietä päätynytkään. Puolikas lauantaiaamu siinä vierähti, että sen sain pihapiiristäni saalistettua, mutta kuten tapoihin on aina kuulunut: mitään ei jätetä puolitiehen! Tarinan voit lukaista kokonaisuudessaan täältä: Pyyn pyyntiä Olutkellarin tapaan!
Pyy, tuo murteilla puhuva pienikokoinen metsäkanalintu on
ikuistettuna maamme vanhimman, toiminnassa olevan pienpanimon eli Lammin Sahdin
tuoreimman oluen nimeen ja etikettiin. Lammin lintusarja on jäänyt itseltäni
hieman paitsioon, joskin aikoinaan ainakin Pöllöä ja Käkeä on tullutkin
maistettua – aika harvakseltaan näitä vastaan sattuu tulemaankaan. Pyyn tarinaa
saati tarkempaa kuvausta ei oikeastaan etukäteen ole saatavilla, mutta tutulla tradiotional ale- linjalla tässä
mennään. Raaka-ainelistalta ei höyheniä löydy, vaan olut on valmistettu pils-,
pale ale-, cara pale- ja värimaltaista sekä Hallertau Magnum-humalista.
Valmistuspaikkana on muuten toiminut Bryggeri Helsinki – oletettavan luonnollisesti
monitoimimies Pekka Kääriäisen kytköksistä kummankin toimintaan johtuen. Jostain muistan myös lukeneeni, että olut olisi kuitenkin pullotettu Lahdessa..?
Muutaman muunkin pienpanimokattaukseen kuuluvan oluen tavoin myös Pyy-olut on
ollut aiemmin saatavilla ravintolamyynnissä. Alkon luonnehdinta oluesta kuuluu
seuraavasti:
”Kinuskinruskea,
erittäin täyteläinen, miedosti humaloitu, maltainen, banaaninen,
suklaakakkuinen, hedelmähilloinen, hennon yrttinen, pehmeä.”
Otetaanpa maistiainen vitsin siivittäminä:
Mikä on ”kännissä kuin
käki”-sananparren vastakohta?
-Selvä pyy, tietenkin…
 |
| Lammin Sahti Pyy |
Väritykseltään Pyy on kauniin rusehtava, hieman pähkinän
vivahteinen ja ihan hyvän näköinen ilmestys. Tuoksu on varsin mainio, varsin
brittiläinen tunnelmaltaan. Mallaspohja
tuo tuoksuun miellyttävää, karamellisen rusehtavaa makeutta sekä hennon
pähkinäistä aromia. Joukossa on myös kuivattua hedelmäisyyttä sekä
teräväkärkistä yrttisyyttä. Miellyttävän maanläheisessä tunnelmassa on myös
kevyesti punertavaa marjaisuutta, mutta ehkä myös hienoista kuivakakun aromia –
keskinahkea, makea ja hieman kuiva. Omaan makuun toimii erittäin hyvin,
tunnelmallista menoa ja hyvää tekemistä alusta loppuun.
Maultaan myös hyvin toimiva, sopivan haasteellinen mutta
siihen nähden kauniin tasapainoinen. Makea, rusehtavan karamellinen mallasrunko
ei yllä tuoksun vahvuuteen, mutta on olennainen osa myös makukirjoa. Yrttinen
katkeron puraisu on melko voimaisana esillä, joskin pähkinäinen kuivuus sekä
leivontahiivan mausteisuutta henkivä tunnelma voimistavat sen vaikutusta –
loppumausta voi aistia jopa tuoreen voikukan varren intensiivistä purentaa.
Alkoholi hieman lämmittelee, mutta sopii hyvin kuvaan rusinaisen, yleensäkin
kuivatun hedelmäisen puoliskon kanssa. Lisäväriä tuo vielä kevyt, tuoksustakin
tuttu punainen marjaisuus. Suutuntuma on keskirunsas, oikein toimiva ja
hiilihapoiltaan sopivan maltillinen. Maanläheinen, monella tapaa pureva,
ajoittain jopa tuoreen kitkerä – silti hyvin tasapainoinen, runsaanmakuinen ja
lämmittävä. Toimii!
Tuomio: Kokonaisuutena sopivan haastava, kotimaisesta
luonnosta innoituksensa ammentava, brittitunnelmaa kauniisti täydentävä
olutnautinto, josta löytyy niin tarvittavaa makeutta kuin purevaa
yrttisyyttäkin. Varmasti mielipiteet jakava tuote, johon suosittelen
tutustumaan, omaan makuun ainakin toimii loistavasti!
Pisteet: 36/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti