Selkeälinjainen ulkomuoto on viime vuosilta jo tuttu näky. |
- Tyyli: Amber Ale
- Alk.%: 5,4
- Panimo: St. Eriks, Arlandastad, Ruotsi
Jouluisia makuja Tukholman suojeluspyhimyksen
nimikkopanimolta… St. Eriks omaa brändinä pitkän ja vahvan historian Ruotsissa,
mutta nykymuotoisena sen toiminta on vasta neljän ja puolen vuoden ikäistä.
Ruotsin suurin alkoholituotteiden maahantuoja Galatea elvytti yli viisi
vuosikymmentä uinuneen panimon nimen yhdessä palkitun panimomestarin, Jessica
Heidrichsin kanssa. Sittemmin tuotanto on noussut vuositasolla jo miljoonaan
litraan ja onpa panimo tullut tutuksi myös Pohjanmeren tällä puolen. Tämän
vuotinen joulusesonkiin sovitettu olut on hieman harmillisesti amber alea –
harmillisesti siinä mielessä siis, että aiempien vuosien barley wine ja portteri
kuulostavat omaan korvaan tyyleinä huomattavasti maistuvammilta. Olut on
kuitenkin luomua ja sen valmistus henkii vihreää voimaa (100% käytetystä
energiasta on uusiutuvaa) – tässä ehkä suurin syy tuotteen pääsyssä monopolimme
kapeaan, mutta vastuulliseen jouluvalikoimaan.
Julale hakee tunnelmansa brittiperäisestä, maltaaseen
painottuvasta makumaailmastaan ja Jessican motto ”kärlek och humle” on saanut siinä sivussa hieman väistyä. Ehkä
valinta on kuitenkin oikea, sillä mielestäni talven ajat ovat pitkälti maltaan
juhlaa ja näin syvästä leipäisyydestä saataneen kaivettua ihan mukavaakin
tunnelmaa joulun odotukseen. Mallaspuolelta kerrotaan löytyvän pale ale-,
münchner- ja suklaamaltaiden lisäksi myös tummia karamellimaltaita.
S:t Eriks Julale |
Tämähän on kaunis ilmestys… Tumma, mahonkinen ruskeus
leikittelee valoa läpi päästävän punertavan kajon kanssa runsaanlaisen, vaalean
vaahtokerroksen koristaessa sen päätä. Tuoksu on omaan nenään juuri sitä mitä
pitääkin. Tummaa, leipämäistä maltaisuutta pähkinäisellä vivahteella
varustettuna. Kohtalaisen runsasta, puumaista humalointia, hieman kinuskista
makeutta sekä kevyttä suklaankin tuntua. Maanläheinen ja rehti, tästä pidän.
Maku jatkaa samalla linjalla, maltaan leipäisyys ehkä hieman
jää oletettua pienempään rooliin, joskin on tärkeänä sävynä läsnä hieman
ohuemmalla tunnullaan. Limppu onkin pehmeimmillään maun alkuvaiheilla, kun sen
seurana on vain luumuisen tummaa hedelmäisyyttä. Puumainen, hienoisen yrttinen
humalointi kuitenkin nostaa nopeasti päätään ja saa seuraa kevyestä
pähkinäisyydestä. Lopun katkeron puristuksen lomassa esiin pääsee myös
kuivahko, rehdin ruskea suklaan aromi, jota edeltää nopeasti vilahtava kinuskin makeus. Jälkimausta
löytyy myös mukavasti purevaa sitrusta, mutta myös kevyen puumaista kuivuutta.
Tuomio: Maanläheinen, lopussa sitruksen puraisulla virkeyttä
nostattava amberi Ruotsista. Yleisesti kuivahko, pähkinän ja suklaan
tahdittama, leipäisiä sävyjä kantava luomuolut, josta huokuu rehti tasapaino,
mutta myös riittävä makumaailman volyymi. Hyvä olut.
Pisteet: 35/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti