keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Stadin Red Ale

  • Tyyli: Amber Ale
  • Alk.%: 5,6
  • Panimo: Stadin Panimo, Helsinki, Suomi 
Pienpanimoerän tiimellyksessä vastaani sattui ensi kertaa myös punertavampi stadilainen – Stadin Panimon Red Ale. Oluthan on ollut Alkon valikoimissa jo jonkin aikaa, mutta vasta nyt yhytin sen ensi kertaa Jyväskylän korkeudelta – eipä Alkossa ihan hirveästi ole tullut kyllä ravattuakaan, ilman pienpanimokattausta tuskin sitä vähääkään. Noh, jenkkihumaloitua amber aleahan tämä tarkemmin on – oluttyylinä ei itselleni ehkä se kaikkein hekumallisin, mutta kohtalaisen usein lasista löytyvä kuitenkin. Yleensä olen suositellut american ambereita rapsakammasta humaloinnista kiinnostuneille, vielä IPA-maailman turhan tuhdiksi kokeneille ihmisille. 

Stadilta löytyy myös maitokauppavahvuinen American Red Ale, jota kannattaa metsästää duopolin S-siiven peltomarketeista. Musamies laittoikin kaksikon rinnakkain jo jonkin aikaa sitten, joten eroavaisuuksista kiinnostuneiden kannattaa lukea myös tuo kirjoitus.


Stadin Red Ale
Kauniin oranssinen, syvän utuinen ja kauniisti viettelevä. Vaalea, varsin runsas vaahto koristaa sen pintaa pitkään ja hartaasti kruunaten upean ulkomuodon. Tuoksu toimii, se henkii Amerikkaa… Keskitumman karamellinen mallas jää hieman jalkoihin tuoreen mäntyisen humaloinnin rymistäessä paikalle greippisen kansalliskaartin siivittämänä. Matkassa on hiven mausteisuutta, hieman runsaampi siivu hedelmäistä aromikkuutta. Ohuelti tunkkainen, punertava ja pureva yleistuoksu.

Maultaan huomattavasti niukempi, joskin mukavasti puraiseva. Keskitummaa, kevyen karamellista maltaisuutta, sinällään hieman tahmaavaakin tuntua. Päällimmäisenä on kuitenkin havunsekainen, greippisen tuore humalointi, joka saa taustatukea kevyemmältä, hedelmäiseltä kaiulta. Ennen katkeraa, greipin ja hienoisen pippurisen mausteisuuden sävyttämää loppuliukua löytyy kevyt maun aukkokohta, joka hieman jää kalvamaan. Jälkimaku on kuitenkin pitkä, pureva ja katkeran nahkea. Hieman tahmeutta nostattava kokonaisuus henkii syksyn pimeneviä, kevyen vilpoisia kesäöitä keskisuuren sisävesistön rannalla. Rehti metsän kaiku, mikä kokonaisuudesta nousee on omiaan perisuomalaiseen elonkorjuun odotukseen. Tunnelmaa siis ainakin piisaa… Mutta vienoa keveyttä silti löytyy…

Tuomio:  Maistuva, pureva ja miellyttävän aromaattinen amber ale, joka jenkkihekuman mäntymetsien myötä pyörtää itsensä kauniiksi vastapariksi kotimaisen luonnon tunnelmalliseen hämärään. Ei tyylinsä kirkkain tähti, mutta ylintä neljännestä kuitenkin.

Pisteet: 35/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti