maanantai 22. lokakuuta 2018

Σόλο Χωριατικη - Solo Choriatiki

Σόλο Χωριατικη - Solo Choriatiki
Kreikkaan lähtiessä mietiskelin, että minkähän panimon se Kjetili sinne nyt oikeen perustikaan. En muistanut, enkä muistanut tarkistaakaan. Vastaus löytyi paikan päältä: Σόλο eli härmäläisittäin Solo. Panimo, joka on itselleni jäänyt mieleen lähinnä pelkistetyistä, omaan silmään sopivista etiketeistä. Σόλοn olutrivi on tietyllä tapaa raikkaan näköinen ilmestys selkeälinjaisessa väriloistossaan. ”Joo, täähän se muuten oli!”

Norjan pienpanimovallankumouksellinen jatkoi Nøgnen jälkeistä elämäänsä Kreikassa, sattumoisin samalla saarella kuin tämänsyksyinen matkakohteenikin. Heraklioniin perustettu panimo ei suinkaan ole norjalaisen ainoa ”uuden elämän” aikainen panimo, sillä mies on mukana myös kroatialaisen Prvo Visko Pivon toiminnassa, josta löytyy Nøgne-taustaa myös norjalaispanimon entisen GM:n eli Kjell Einar Karlsenin muodossa. Oluen ohella Kjetil on sotkeentunut myös viinitilatoimintaan ja kehittelee meadin ohella tiukempiakin tuotteita, kuten giniä ja muita väkeviä.

Vaikka tiet Nøgnen kanssa pari vuotta sitten erkanivatkin, omistaa Kjetill (käsittääkseni) vielä 10% panimon osakkeista ja on myös sitoutunut jättämään grimstadilaisoluiden valtaamat olutmarkkina-alueet rauhaan soloillaan ja prvoviskoillaan. Markkinarajauksista huolimatta panimon vienti vetää hyvin ja on kuuleman mukaan jopa paikallistason kysyntää kovempaa. Kreikan nousevasta uuden oluen aallosta huolimatta muutostahti on esimerkiksi Kroatian vastaavaan verraten melko hidasta, mutta silti varmaliikkeistä ja vääjäämätöntä. Maassa vuosittain vierailevalla miljoonapäisellä turistilaumalla voi olla asiaan myös oma sanansa sanottavana.

Nymfin Solo-valikoima.
Alkuun Solon oluet valmistettiin Norjassa, itselleni tuntemattomamman Arendalin tiloissa, mutta nyt tuotanto on siirtynyt Heraklioniin. Panimolta löytyy myös oma taproom, jossa järjestetään erinäisiä olueen ja sen valmistukseen perehdyttäviä tilaisuuksia ja panimoesittelyitä.

Solo ei ole nimikkeiden valossa hirvittävän tuottoisa panimo, mikä on täysin tietoinen valinta. Sen skaala on kuitenkin suht laaja diipadaapailusta Saisoniin ja Imperial Stoutiin. Useampikin olut löytyy Kreikan Top50-listalta, eikä syyttä. Sieltä Agia Marinassa maistamani Choriatiki Saisonkin näkyy pilkistävän.

Kreikkalaisaakkopanimon oluita ei tosiaan ruokakaupoissa vastaan tullut, joskin uskoisin matkatarinassa mainitun viinipuodin olevan melko varma paikka näidenkin yhyttämiseen. Haniat ja muut kaupunkimaisemmat ympäristöt toki vielä sitten asia erikseen. Vahingossa löytynyt ja hyväksi havaittu Nymfi-ravintola sen sijaan piti listoillaan lähes täyttä kattausta panimon oluita, joista Saisonin lisäksi maistoin naapurilasista erittäin hedelmäistä ja rungoltaan yllättävänkin jämäkkää Americanaa.

Σόλο Χωριατικη - Solo Choriatiki
Aromaattinen, raikas ja erittäin onnistunut Saison kaikin puolin. Pääsi kyllä yllättämään positiivisuudellaan. Kukkaisuus ja mausteisuus antavat luonnetta sitrussävyiseen ja vaaleaan olueen eikä Kreikan auringon alle oikein parempaa tähän väliin sopisi toivoa. Olut on kokonaisuutena hyvin raikkaamman pään belgiesikuvien jäljillä, joskin humaloinnissa ehkä vähän Atlantin taakse taidetaan kurkottaakin. Ei liian räikeästi kuitenkaan eli asiassa pysytään. Todellakin tutustumisen arvoinen Kreikka-crafti.

Pisteet: 38/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti