Kotiolutta kellarista: Ukonmalja Heimo Omena-Pihlaja Sour Ale 2013

Ukonmalja Heimo Omena-Pihlaja Sour Ale 2013

Olutkellarin olutkellarin syyssiivous etenee ja tällä kertaa näppeihin tarttui tuttu tuote useamman vuoden takaa: entisten naapureiden ja vanhempieni omenoilla aateloitu villi Ukonmalja Heimo Omena-Pihlaja Sour Ale. Kuten nimikin paljastaa, on sen valmistuksessa käytetty omenan lisäksi myös pihlajanmarjoja, tarkemmin sanoen Tommin äidin pihapuiden antimista keiteltyä mehua.

Heimo-oluen pohja luotiin jo viisi vuotta sitten ja vuoden kypsyttelyn jälkeen oli ensimaiston aika. Nelivuotiaaksi tämä kotiolut sitä myöten kai lasketaan ja jotenkin ennustelin, että hedelmä-marjaisa villihiivaviritys voisi kehittyä aika kivastikin. Niin varmaan voisi, mutta tuoksua pidemmälle se ei tällä kertaa kantanut, vaikka jälkimaku vähän ryhtiä peliin toikin.

Tässä vielä linkit alkuperäisiin tarinoihin, eli Tommin valmistusprosessi- ja taustakartoitukseen sekä Olutkellarin alkuperäiseen arvioon tuoreen tuotteen äärelle:

UKONMALJA - Juuret Saskatoon & Heimo Omena-Pihlaja SourAle

OLUTKELLARI - Jännää kotiolutta: Ukonmalja Heimo Omena-Pihlaja Sour Ale

Saaliiksi saatiin ämpäritolkulla kotimaisia luomuomenia, joista parisen kiloa päätyi yleiskoneen silppurin ja pakkasen kautta Tommin huomiin. Puolet omenoista silputtiin kuorineen ja puolet kuorittiin, lajikkeiltaan ne edustivat kahta peruspuutarhaomenalaatua, joista Valkea Kuulas oli määrältään hieman dominoivampi (toisen puun alkuperästä ei ole varmuutta).

Toimittelin omenasilpun jäisenä Palokkaan, jossa vierre vartoikin jo malttamattomana mausteaineitaan – omenoiden lisäksi matkaan pääsi myös Ukonmaljan raaka-ainevaraston pakastimesta löytynyt pihlajamarjamehu, joka oli peräisin Tommin äidin takapihalta poimituista marjoista. Kuten itse maestrokin toteaa, on kyseessä melko klassinen yhdistelmä, joskaan lopputuloksesta ei tällä kertaa voitu antaa takeita... Vuosi vietettiinkin piinaavassa jännistyksessä.

Kuvassa tämänvuotiset Valkea Kuulaat ihmettelevät esi-isistään jalostettua vuosikertaoluta. Samasta vanhempieni pihapuusta ovat lähtöisin, nimittäin.

Ukonmalja Heimo Omena-Pihlaja Sour Ale 2013

Vaaleankeltainen ja melkolailla vaahdoton olut. Sihinä on pirteää! Tuoksu on todella hyvä, hyvin lambicmainen vaikka omenainen pääosin onkin. Ei silti niin vahvaa siideriefektiä, kuin ehkä odotin. Pientä väriä pihlajanmarjoista, omenaista ja valkoviinietikkaista happamuutta sekä rehdinlaista funkkista. Kepeä, mutta riittoisa.

Maku ei lunasta tuoksun latomia odotuksia edes vähää alusta, vaan tuntuu kadonneen lähes kokonaan. Ohuen omenainen, kevyen funky ja lähinnä vain kirpeän hapan maku antaa aika vähän. Jälkimaku on runsaampi ja erehdyttävän geuzemainen, mutta muu osuus on tosiaan aika miedoin ottein liikkeellä. Höh.