- Tyyli: Amber Ale
- Alk.%: 4,7
- Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo, Tampere, Suomi
Jazzahtavaa amber alea Suomen Mansesta. Tunnelmallisen
etiketin tarina vie meidät Atlantin takaiseen New Yorkiin ja mitä ilmeisimmin
jollekin sen kätkemistä jazzklubeista. Sen tarkemmin tarina ei kerro, kehen
laulajattareen olut mahdollisesti perustuu… jos perustuu. Ruby Jazz on joka
tapauksessa mukavalla humalakattauksella (50 EBU) ryyditetty amber ale, jonka
erikoisuutena on tamperalaisten pihapuiden pihlajanmarjoista tehty survos, joka
lisätään keittovaiheessa vierteen sekaan. Ei muuta kuin tunnelmavalaistus
kehiin, levy lautaselle ja olut lasiin. (Tosin, kuten kuvasta näkyy valaistus oli kaikkea muuta kuin tunnelmallinen...)
 |
| Pyynikin Käsityöläispanimo Ruby Jazz Ale |
Todella tumman ruskea, hieman tunnelmallisesti punertava
olut vaalean beigellä vaahdolla. Tuoksusta löytyy aimo tujaus terävää ja
valloittavaa mäntymetsää. Joukossa lienee myös hitunen greippiä, samoin
hillittyä marjaista, osin makeahkon punaista happamuutta – mallaspohja taasen vilahtaa
sivussa hennon karamellisena.
Havuisen tuore purenta on voimissaan myös maun temmellyksessä saaden myös greippistä happamuutta katkeruuteensa. Keskitumma, kohtalaista makeutta kätkevä mallasrunko on ihan mukavasti esillä, sen taustalla pyörii aavistus lakritsista tuntua ja jostain syystä kaivan esiin tunnelmallisia viittauksia orastavaan paahteenkin sävyyn. Pihlajanmarjoja saa jonkin aikaa mausta etsiskellä, kunnes ne ilmaantuvat odotetun happamassa muodossa täydentämään katkeroiden hurmosta. Ehkä se on omaa tottumattomuuttani, mutta pihlajanmarjojen ilmiselvä läsnäolo ei tullut itselleni itsestään selvyytenä. Selkeä rooli niillä on ja lopulta melko vahvasta läsnäolosta huolimatta marjojen osuus on erittäin perusteltu eikä ilmene ylilyöntinä missään vaiheessa. Loppumaku on odotetusti runsas, katkera ja pitkän puoleinen - todella onnistunut kokonaisuus.
Runko jää osin hieman kepoiseksi, mutta on maitokauppaan räätälöidylle oluelle enemmän kuin toimiva. Rapea, tuntuva ja ennen kaikkea tuoreenomainen jazzolut. Maun mukaan kylkeen suosittelen rentoa jazz-meininkiä, kaunista naisääntä tai sitten jotain kokeilevampaa – suloääniseen, puhtaaseen kutujazziin en välttämättä suoraan parittaisi. Sen verran tämä kuitenkin puree…
Havuisen tuore purenta on voimissaan myös maun temmellyksessä saaden myös greippistä happamuutta katkeruuteensa. Keskitumma, kohtalaista makeutta kätkevä mallasrunko on ihan mukavasti esillä, sen taustalla pyörii aavistus lakritsista tuntua ja jostain syystä kaivan esiin tunnelmallisia viittauksia orastavaan paahteenkin sävyyn. Pihlajanmarjoja saa jonkin aikaa mausta etsiskellä, kunnes ne ilmaantuvat odotetun happamassa muodossa täydentämään katkeroiden hurmosta. Ehkä se on omaa tottumattomuuttani, mutta pihlajanmarjojen ilmiselvä läsnäolo ei tullut itselleni itsestään selvyytenä. Selkeä rooli niillä on ja lopulta melko vahvasta läsnäolosta huolimatta marjojen osuus on erittäin perusteltu eikä ilmene ylilyöntinä missään vaiheessa. Loppumaku on odotetusti runsas, katkera ja pitkän puoleinen - todella onnistunut kokonaisuus.
Runko jää osin hieman kepoiseksi, mutta on maitokauppaan räätälöidylle oluelle enemmän kuin toimiva. Rapea, tuntuva ja ennen kaikkea tuoreenomainen jazzolut. Maun mukaan kylkeen suosittelen rentoa jazz-meininkiä, kaunista naisääntä tai sitten jotain kokeilevampaa – suloääniseen, puhtaaseen kutujazziin en välttämättä suoraan parittaisi. Sen verran tämä kuitenkin puree…
Pisteet: 38/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti