perjantai 24. syyskuuta 2021

Saimaa Brewer’s Classic Vahva IPA

Saimaa Brewer’s Classic Vahva IPA

Saimaalta ei olekaan vähään aikaan tullut maisteltua oikein mitään, mutta Alkoihin hetki sitten tullut Vahva IPA herätti mielenkiinnon. Panimon peruslinjahan tarjoilee laajaan asiakassegmenttiin hyvin uppoavia, varmoja perusmakuja ilman sen suurempia harha-askeleita tai huippukuriositeetteja. Tasaista ja hillittyä menoa siis. Panimon IPA-maailma ei rohkeammista Brewer’s Special -sarjan oluista oikein ole onnistunut säväyttämään, joskin täytyy myöntää, ettei sarjan uutuuksia olekaan parin viime vuoden aikana sen suuremmin tullut edes maisteltuakaan.

Nyt tarjolle tulleen seitsenprosenttisen Vahva IPAn äärellä oli kuitenkin hyvä tutkiskella, kuinka kaupparajaa ryhdikkäämmät humalahimottelut Mikkelissä nykyisellään soivat. Olut toki kuuluu hillitympään Brewer’s Classic -sarjaan, mutta ehkä juuri sen vuoksi tähän tartuinkin. Kuvaus nimittäin taittui kutsuvasti hieman karamelliseenkin Ameriikan IPA-suuntaan, semmoiseen ”takavuosien” rehtiin ja katkeramman suloiseen meininkiin päin.

Etiäinen ja markkinointiteksti pitikin lopulta hyvin paikkansa, vaikka kokonaisuus omaan makuun ehkä hieman turhan marmeladimaisen hedelmäinen ja sitä kautta makeahko onkin. Ei silti höpsömpi esitys. Ehkä tuo Brewer’s Special -sarjakin innostaisi paremmin testailemaan, mikäli kaupparajan katto ei makumaailmaa olisi turhaan pidättelemässä.

Tässä on monitasoisen rohkea, mutta tasapainollaan vakuuttava vaalean kullankeltainen Saimaa Vahva IPA. 

Tämän oluen mainiota maltaisuutta tukevat paitsi hennot sitruksen ja kypsien hedelmien sävyt, myös viehättävä havupuun vivahde. Nojaa siis rennosti vahvaan mallasrunkoon ja maista katkeron ja humalan valloittava harmonia.

Saimaa Brewer’s Classic Vahva IPA

Meripihkainen, kevyen utuinen ja nätin vaahdon nostava olut. Tuoksu on aika hyvä. Kypsää hedelmää, mandariinia ja sitrusta, yrttisyyttä sekä greippiä. Mukana on myös hienoisen karamellista maltaisuutta ja pihkaisuutta.

Maku on tuoksun linjoilla, ehkä vähän marmeladimaisella vireellä jo mandariinin ja karamellisuuden yhtymässä liikutaan, mutta onneksi greippinen katkeruus halkoo pahinta makeutta. Kypsää hedelmää tasapainottaa yrttisyys ja aika kiva "old school" IPA napakalla katkerollahan tämä on. Ei pöllömpi.

Pisteet: 34/50

6 kommenttia:

  1. Tässä blogissa on iän-ikuinen meininki semmoinen, että kaikkea aplodeerataan tasapuolisesti, täysin kritiikittömästi, pitkäpiimäisissä loruiluissa, joiden substanssi = 0; täällä tehdään paskastakin konvehteja, pelkkää perseinnuolentaa, saakeli vieköön!

    Mikä on tämänkin Saimaa-stoorin uskottavuus? Entä mikä lienee motiivinsa; lieneekö se patologinen miellyttämisen tarve.

    Kaljakellariblogistin niljakas läyryäminen tuottaa varmasti, ainakin suoltajalleen, suurta mielihyvää; onanismiako siis? Satunnaista lukijaa saattaa se jopa sylettää.

    Sikäli kuin kerjuussa on ollut täysi lyttäys tämän kanavan sisällölle, sitä tuli tässä.

    Lopuksi, tämän kommentin kirjoittaja toivottaa siunausta Kaljakellarin syksyyn ja jää odottelemaan ylenpalttisia aploodeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoa ja lämpöä sinunkin syksyysi Ilkka. Vaikuttaa, että voisi tulla tarpeeseen.

      Poista
  2. Ja taas on Paska-Ile vauhdissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on näitä. Hauska muuten, miten useammallakin (yleensä pitkän linjan) olutvaikuttajalla tuntuu olevan henkilökohtainen ristiretki jotain tiettyä tahoa, panimoa tai alan suuntausta kohtaan, mikä ulkopuolisen silmään käy oikein säänneltynä hyvästä viihteestä. Toinen vastaava näytös onkin parhaillaan käynnissä OO-forumilla.

      Mutta ei siinä, lukijapalautetta on aina mukava saada, sillä sehän kertoo vain kiinnostuksesta ja siitä, että tekstit onnistuvat koskettamaan lukijaa. Ilenkin viestistä nimittäin käy ilmi, että kellarin sivuilla on vierailtu useamminkin, kenties jopa säännöllisesti. Sen verran tarkkasilmäisiä huomioita rivien välistä näet löytyy. Ja innokkaita lukijoita vartenhan täällä ollaan ja tätä tehdään.

      Poista
  3. Sysilällä on selkeästi jäänyt hampaankoloon jotain Saimaan kanssa. Olisipa kiva tietää mistä on kyse. Sysilän kommentit herättävät välillä kyllä myötähäpeää..
    Teemu Lehikoinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän tuntuu tosiaan mopo keulivan. Kritiikkiä saa toki asioille antaa, mutta senkin voisi tehdä hyvät käytöstavat huomioiden. Ainakin jos uskottava haluaa olla. Ilelläkin on meriittejä ja näkemystä vaikka kelle jakaa, joskin se puoli tuntuu kyllä jäävän ulostuloissa melko vähäiseen rooliin. Mutta kuten edellä totesin, onhan möyhäämisellä jonkinlaista viihdearvoakin, vaikka ilmankin kyllä varmaan pärjättäisiin.

      Poista