Kellarista kaivettua: Pyynikin Vahvaportteri 2014

Pyynikin Vahvaportteri 2014

• Tyyli: Porter
• Alk.%: 7,5
• Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo*, Tampere, Suomi

Tutkiskelin tuossa pääsiäisen kunniaksi olutkellarini perimmäistä nurkkaa eli unohduksiin jääneiden oluiden vanhempaa päätä. Sinne on jäänyt aika peruslinjan vahvempia tuotteita, kuten Rochefortteja, Chimayta ja erinäisiä BrewDogeja, mutta myös oluita, jotka eivät vuosien seisotuksesta ihan kamalasti ehkä tykkää. Arvelin, että tämä 7,5-prosenttinen Pyynikin Vahvaportteri saattaisi olla jo uransa vahvalla ehtoopuolella, joten korkkasin sen auki pyhäiltojen kunniaksi.

Vahvaportterihan on ollut kehissä jo pidemmän aikaa. 2014 se iski kultasuoneen, kun se tunnustettiin Berliinissä järjestetyn Global Craft Beer Awardsin toimesta maailman parhaaksi portteriksi. Muistelisin, että hype oluen yllä nousi varsin mukavaksi ja tunnustus noteerattiin perusmedioissakin. Vahvaportteri edustaa edelleen sitä tummaa tyylikkyyttä, minkä Pyynikin parhaaksi osaamisalueeksi koen itsekin tunnustavani.

Pyynikin Vahvaportteri 2014

Kellariini oli jäänyt pullo tuon samaisen 2014 vuoden erää, jolle on kertynyt nyt ikää jo viisi ja puoli vuotta. Sen parasta ennen -päiväys meni jo marraskuussa 2015, enkä odotellut että 7,5-prosenttisesta oluesta välttämättä suuria kokemuksia enää irti saisi – onhan se vieläpä majaillut suurimman osan ajasta ihan huoneenlämmössä. Toisin kuitenkin kävi, mutta tokko uskaltaisin suositella paljoa pidempään tätä enää odotuttamaankaan.

Pääsiäisenä havahduin perin suomalaiseen ongelmaan eli vertailupulloa ei Alkojen pyhäsulun vuoksi ollut saatavilla mistään. Päätin siis tyytyä vanhaan arviooni tuoreemmasta pullosta. Rapsaisin vintage-version auki ja valutin lasiin – väliin asiaankuuluva kuvaussessio ja kohti nojatuolin nurkkaa. Kappas, Vahvaportteri onkin Olutkellarissa kokonaan arvioimatta, vaikka olutta on useampikin pullo tullut vuosien mittaan kulutettua – etenkin sen jälkeen, kun sitä alkoi Alkostakin ihan hyllystä löytymään. No, se oli jäänyt arvioimatta tuoreeltaan takavuosina ja kun olutta myöhemmin alkoi paremmin saamaan, luulin makupähkäilyt jo kertaalleen ylöskirjanneeni.

Lisäys: Aikaisempi arvio on kuin onkin olemassa, mutta se on tehty suunnilleen samanvahvuisena esiintyneestä Isoportterista eli muistin puoliksi oikein.

Aloitetaan homma siis varsin kypsästä tavarasta. Pyynikin Käsityöläispanimon aikaisesta tavarasta. Alun panimotietoon liitetty "*" näes viittaa panimon nimen muuttuneen tässä odotellessa Käsityöläsipanimosta Brewing Companyksi. Oluen resepti ei tiettävästi ole ajan mittaan muuttunut, tekopaikka kylläkin, kun panimo muutti kivenheittämän verran vuonna 2017.

Pyynikin Vahvaportteri 2014

Tummanpuhuva, maanitellen melko kestävän, mutta ohuehko vaahdon lopulta muodostava olut. Tuoksu on pääosin tumman suklainen, hieman mämminen ja paahtuneen maltainen. Suht pehmyt, mutta myös melko hillitty. Vasta pidempi vartominen tuo tuoksuun syvyyttä, mikä avaa ovia myös kypsällä hedelmäisyydelle ja paahtuneelle siirappisuudelle.

Maku on jo alun alkaen tuoksu runsaampi ja aikalailla samoilla teeseille sisällönkin kanssa liikutaan. Tumma suklaisuus on isossa roolissa, mutta sille löytyy oiva aisapari kypsästä, tummasta hedelmäisyydestä, jonka jälkimainingeista löytyy myös lakritsia. Paahtunut siirappisuus, pehmeä ja huulia tahmaava olomuoto viimeistelevät hienosti aikaa kestäneen kokonaisuuden. Aika makeanlainen, mutta nautinnollinen lopputulema.

Pisteet: 38/50