The Flying Dutchman Nomad Black Is Black And I Want My Baby Back Black Rye IPA

• Tyyli: Black IPA
• Alk.%: 5,5
• Panimo: The Flying Dutchman Nomad Brewing Company, Vantaa, Suomi
  
• Pantu: De Proefbrouwerij, Hijfte, Tanska

Have a sip of this beauty and you quickly realize there is no going back, Rye truly is the new black. Brewed with Pale ale malt, rye malt and roasted wheat malt and hopped with Columbus, Chinook, Centennial, Amarillo, Simcoe and Citra hops this IPA creates a nice contrast; heavenly refreshing taste and the colour so black that even the gothic prince of darkness would give thumbs up. Enjoy the soft touch of dark malts, the crispy taste from the rye malt and fresh flavours from the best American hops. Or drown in your darkest sorrows.

The Flying Dutchman Nomad Brewing Companyn Ronald de Waal nostaa rukiin uudeksi mustaksi ja tämänhän meikäläinen allekirjoittaa mieluusti. Kohteena on tällä kertaa vahvasti jenkkihumaloitu (Columbus, Chinook, Centennial, Amarillo, Simcoe ja Citra) black IPA, joka lienee saanut nimensä 60-luvulta tutun Los Bravosin Black is Back –biisin kertsin mukaan. Pientä tutkivaa guuglailua harjoittaessani törmäsin musamaailmassa myös hieman tuoreempaan nimikaimaan, joka musiikillisesti uppoaa itselle hitusen jouhevammin. Tai no, ilmeisesti tuo jonkinlainen mainosvideo sitten on, mutta musiikillista antia ei voi silti väheksyä: Slown - Black Is Black , I Want My Baby Back

Olut on nautittu mökkilaiturilla keskisuomalaisen mielenmaiseman hämärtyessä syysillan hiljaisuudessa. Tunnelmasta ei siis tämä kokemus jäänyt kiinni. Black Is Black And I Want My Baby Back Black Rye IPA näkyy tulevan kertaeränä myös Alkon valikoimiin aivan näillä näperryksillä. Eli ei tarvitse Virosta saakka (välttämättä) tilata.

The Flying Dutchman Nomad Black is Black and I want My Baby Back Black Rye IPA

Tummanruskea, hitusen punertava olut kauniilla vaahdolla. Tuoksua dominoi tuoreen pureva ja virkeä humalointi greippisin ja havuisen teesein. Kevyempää hedelmäisyyttä, hienoista lakritsia ja paahtunutta maltaisuutta löytyy myös joukosta. Etäinen kahvinvirekin leijuu ilmoilla.

Maku potkii tuoksun tavoin: alussa soljuvasti mukaan hyppäävä greippiä, joka tarraa kunnolla kiinni maun kääntyessä loppuliukuunsa. Se ottaa mukaansa sylillisen männynhavuja, jotka nousevat vahvaan rooliin katkerassa jälkimaussa. Takapoljennassa on myös kevyttä mausteisuutta sekä hedelmäisyyttä, suht mietona pysyttelevän maltaisuuden antaessa makuun lopulta nokisuudeksi nousevaa, kahvivivahteista paahteisuutta. 

Rukiin rouheus pääsee esiin jälkimaun porteilla oluen hieman lämmettyä. Se pelastaakin muutoin vähän yksioikoiselta vaikuttavan kokonaisuuden. Voisi omaan makuun olla hivenen vahvempaa, sillä ronskinpuoleinen humalointi jää ajoittain ilman todellista tukea. Noh, saapahan ainakin nauttia täysin siemauksin tuoreesta, puhdaslinjaisesta ja mielestäni hyvin onnistuneesta humaloinnista.

Tuomío: Taidokkaasti humaloitu, muutoin vähän kevyt Black IPA.

Pisteet: 34/50