Sarkasmikellari: Norminpurkutalkoot?*

Tällä hallituskaudella lainsäätäjät ja pykälän viilaajat ovat saaneet jostain kumman syystä ylimääräistä vettä myllyynsä ja moni onkin peräänkuulutellut paljon mainostettuja norminpurkutalkoita. Maallikon näkökulmasta katsottuna pykäläviidakon rehoitus on vain paisunut entisestään ja pienempiäkin polkuja on tukittu kielloin tai ainakin kavennettu uusin säädöksin.

Olutkellari päätti selvittää, mistä tämä johtuu… Onko ennen vaaleja annetut lupaukset julkeasti ja poliitikon etiikan vastaisesti syöty? Valaistuminen iski pyöräillessäni töistä kotiin… Vaikka lakeja parhaaksemme säätävä poliitikko ja virkamies lajeina kaukaista sukua rahvaalle onkin, saattaa kommunikoinnissamme ja asioiden käsittelytavassa piillä suuriakin eroja. Ja näinhän tässäkin asiassa on käynyt, kyse on nimittäin ajattelutavasta ja siitä, mihin kaikkea vertaa. Ja millä tavalla tämä sitten on havaittavissa? Minäpä kerron:

Esimerkkini on hieman kömpelö, mutta sen kautta homma valkeni itselleni. Otetaan esimerkiksi uusi alkoholimainonnan kieltolaki, jonka seurauksena mm. Sinebrechoffin suuri KOFF-tölkki tulee katoamaan Keravalta. Tiedostan, että tölkki katoaa osana suurempaa uudistusta, mutta ajatellaan tällä kertaa, että tässä nyt nimenomaan ollaan kieltämässä tätä tölkkiä, ihan sitä varta vasten sorvatulla säädöksellä.

Aika ennen norminpurkutalkoita

Mikäli tölkin sensuroimista vaativa laki jostain syystä kumottaisiin, olisi lainsäätäjillä pähkinä jos toinenkin purtavaksi - puhumattakaan lakeja tulkitsevista virkamiehistä. Suurikokoinen tölkki mainontakeinona ja maamerkkinä saattaisi kiehtoa muitakin panimoita ja alaan liittyviä toimijoita, joka taas loisi maahamme kirjavan mainostölkkien joukon. Tästä seuraa vääjäämättä tuhansia ylimääräisiä työtunteja, useita työryhmiä ja asiantuntijalausuntoja, EHYT Ry:n vihaisista puheluista puhumattakaan… Tuloksena olisi vaikeasti tulkittavia säädöksiä, hidasliikkeistä byrokratiaa ja lupaviranomaisia kuormittavaa lisätyötä kaikille. Kuinka mainostölkeille saadaan luotua tiukat ja ennen kaikkea yhteneväiset normit? Voiko Bryggeri pystyttää omansa keskelle Helsingin torikorttelia – pitääkö sen olla KOFF-tölkin tavoin maan tasolla vai saako myös rakennusten kattoja hyödyntää? Näinhän se näkyisi satamaan saakka ja kertoisi turisteillekin, että tuolta saa olutta. 

Hankalaa ja kallista oli säätäminen ennen norminpurkutalkoita...

Entä kuinka monta tölkkiä toimijoilla saa olla? Materiaalien CE-merkintä? Ja sitten tuo tölkkien koko, muut mitat ja väritys? Pitäisikö säädökset rakentaa jo olemassa olevien Laitilan ja KOFFin tölkkien ympärille? Nuo ovat kyllä melko poikkeavia rakennelmia keskenään eli hankalaa tulee olemaan... Kokojen kirjo ainakin kasvaa ja voidaanko käytettäviksi pääväreiksi määrätä vain kirkkaan punainen tai irstaan keltainen? Kuinka laajaksi väriskaala voidaan kasvattaa vai voidaanko sävytys sitoa tölkin mittojen mukaan muuttuvaksi? Kysymyksiä riittäisi satamäärin ja ei voida olla huomioimatta paikallisviranomaisten tulkintaeroja – niitähän nimittäin riittää… Ja sitten oli se ELY-keskus? EU-direktiivit? Kuinka Ruotsissa? Paloviranomainen? TRAFI? Isännöitsijä ja huoltopalveluiden tarjoaja? Lausuntoja on pyydettävä ja kaavakkeita täytettävä… Ja näin mitättömän asian vuoksi? Tässä vaiheessa onkin puhallettu peli poikki ja ryhdytty norminpurkutalkoisiin:

Aika norminpurkutalkoiden jälkeen

Heitetään pari tuhatta lain pikkupykälää ja direktiiviä romukoppaan ja korvataan ne yhdelle ja selkeällä lailla: suuret oluttölkit kielletään kokonaan. Problem solved ja säädösviidakkoa on hieman selvennetty. Mutkatonta ja juuri sitä mitä luvattiinkin!

...mutta nyt siihen on ratkaisu!

Ymmärtänet yskän, purkutalkoot ovat jatkuvasti käynnissä! Jokainen kielto vähentää hyväksyttäviin asioihin liittyvää hiuksen hienoa pykälärihmastoa...

*juttu sisältää sarkasmia...