Lauantain oli poikkeuksellinen päivä, sillä pääsimme
avovaimon kanssa vaihtamaan pitkästä aikaa vapaalle. Tämähän luonnollisesti
tarkoittaa ulkona syömistä ja kaupungin iltapuolen elämän menon ihmettelyä.
Lammassärä maittoi juuri niin mainiosti kuin oli odotettavissa eikä
Vakka-Suomen Panimon aina niin maistuva Prykmestar Savu jäänyt ruokajuomana
pekkaa pahemmaksi!
Illallisen jälkeen tarkoitus oli hyödyntää tilaisuus ja
istahtaa johonkin kaupungistamme löytyvistä kansan olohuoneista lasillisen tai
parin ääreen. Kuten herrasmiehen olemukseen kuuluu, annoin kauniimman osapuolen
tehdä ratkaisevan päätöksen seuraavasta osoitteesta: ”Minnekkäs sitä nyt sit
mentäs?” Jyväskylähän ei kaupunkina mahdottoman suuri ole, mutta kokoisekseen
se tarjoaa ihan mukavan persoonallisten vaihtoehtojen valikoiman aioitun
tyyppisen illan viettämiseen eli S-ketjunkin ulkopuolella on mukavasti elämää,
jopa Keski-Suomessa. Koska tilanne oli harvinainen ja pitkään odotettu, ei
paikan suhteen haluttu lähteä kursailemaan – laatuaika vaatii laadukkaat
puitteet tai ainakin vaatimus oli tällä kertaa täysin oikeutettu. Periaatteessa
arvontaa tehtiinkin Pöllöwaarin viinibaarin, Suomen parhaaksi viiniravintolaksi vastikään äänestetyn Figaron Winebistron sekä muutaman muun laadukkaan
juomavalikoiman omaavan paikan välillä. Lopulta vuoksi tie vei aina toimivaan
ja tunnelmalliseen Vihreään Haltiattareen, joka kieltämättä syksyisen pimeässä lauantai-illassa
olisi ollut myös minun ykkösvaihtoehto. Kahdeksan pintaan meno oli melko
rauhaisaa ja ikkunapöytä irtosi ilman suurempia kikkaluita – päänvaivaa tuottikin
lähinnä valikoiman runsaus. Ilta sujahtikin rattoisasti ja muutama olut tuli
siinä yhdessä ihmeteltyä. Varsinainen arviointi ei luonnollisesti kuulunut
illan kuvaan, mutta ajattelin näin jälkikäteen kirjailla hieman ajatuksia illan
tarjonnasta. Puhdas suora Kalifornian makujahan sieltä sitten valikoitui
laseihin, oikeastaan ihan huomaamattamme…
Ballast Point Victory At Sea
- Ballast Point Brewing Company, San Diego, Kalifornia, USA
- Imperial Porter / 10,0%
- Pisteet: 42/50
Ballast Point Victory At Sea |
Ensimmäinen olut oli jyhkeä imperial porter Ameriikoista,
jota tiskin takaa suositeltiin koleaa keliä hieman huonommin kestävän avovaimon
toiveeseen. Tähänpä siis tartuttiin, eikä valinnassa metsään mentykään –
päinvastoin! Täyden kympin jyhkeä talven lämmitin on ryyditetty vaniljapavuin ja paahteinen hurmio on täydennetty paikallisen kahvipaahtimon antimin. Lopputulos on kaunis ja hitaasti nautittava olut oli kahdelle jaettuna todella riittoisa,
sysimustaa makumaailmaa tarjoileva herkkupala – illan toinen jälkiruoka
oikeastaan. Vaniljan käyttö tuli oluen maussa kauniisti esiin ja kruunasi pitkän
jälkimaun olemuksellaan. Paljon jauheista tummaa suklaata ja aitovaniljan
kuivaa tunnelmaa. Kaunista kahvisen paahteen leikittelyä ja upeaa tasapainoa
syvällä olemuksella varustettuna. Tuhti, kaunis ja taidokas olut draamaa
hehkuvalla etiketillä varustettuna.
Lagunitas
Censored
- Lagunitas Brewing Company, Petaluma, Kalifornia, USA
- Amber Ale / 6,75%
- Pisteet: 34/50
Lagunitas Censored (kuva: HopHunter's) |
Varsin ajankohtaisesti nimetty kupariale (copper ale) valikoitui sitten
seuraavaksi testattavaksi. Cencored-leima on paikallisen mm. alkoholituotteita ja räjähteitä valvovan viranomaisen, BATFin*, aikaansaannoksia ja juontaa juurensa oluen alkuperäisestä nimestä. Alkujaan nimeä Kronik totellut olut koettiin viranomaisten mielissä omaavaan liian vahvan marihuana-kytköksen (vrt. chronic), joten BrewDog-tyyliin kylkeen lätkäistiin provosoituneen provosoiva sensuurin leima.
Hyvämaineisen jenkkipanimon tuotteena odotukset olivat vähintäänkin kohtalaiset, mutta valitettavan pliisuksi kokonaisuus kuitenkin jäi – sensuuri oli siis päässyt iskemään makuunkin. Karamellisen makeaan maltaaseen nojaava, kohtalaisen kuivahedelmäinen olut jätti oikeastaan joka osa-alueella hieman kylmäksi eikä mallaspainotteisuuden syvyyttökään viety aivan loppuun saakka. Tämä olisi toki ollut hyvä ja järkevä päätös, mikäli humalointi olisi asetettu jenkeiltä odotetulle tasolle, mutta kun tuokin puoli oli hoidettu (tarkoituksella) varovaisin askelin ei tarjolle oltu saatettu kovinkaan kummoista elämystä. Vähän brittiläisempää perinteikkyyttä tässä ilmeisesti myötäiltiin ja kuparinen olut omasikin paljon viitteitä myös bittereiden maailmasta - jostain syystä ei vain onnistunut varauksetta kolahtamaan. Hyviä makuja juomasta kuitenkin sai ihan kohtalaisesti irti ja kyllähän se lopulta hieman jopa nautinnon puolelle kääntyi. Pettymys jäi kuitekin harmillisesti kummittelemaan takaraivoon ja lienee osasyyllinen negatiivispainotteiseen sanailuun – hyvä olut kuitenkin on kyseessä. Se vain ei ollut mullistava tai mahtipontinen, kuten jostain syystä olin odottanut.
Hyvämaineisen jenkkipanimon tuotteena odotukset olivat vähintäänkin kohtalaiset, mutta valitettavan pliisuksi kokonaisuus kuitenkin jäi – sensuuri oli siis päässyt iskemään makuunkin. Karamellisen makeaan maltaaseen nojaava, kohtalaisen kuivahedelmäinen olut jätti oikeastaan joka osa-alueella hieman kylmäksi eikä mallaspainotteisuuden syvyyttökään viety aivan loppuun saakka. Tämä olisi toki ollut hyvä ja järkevä päätös, mikäli humalointi olisi asetettu jenkeiltä odotetulle tasolle, mutta kun tuokin puoli oli hoidettu (tarkoituksella) varovaisin askelin ei tarjolle oltu saatettu kovinkaan kummoista elämystä. Vähän brittiläisempää perinteikkyyttä tässä ilmeisesti myötäiltiin ja kuparinen olut omasikin paljon viitteitä myös bittereiden maailmasta - jostain syystä ei vain onnistunut varauksetta kolahtamaan. Hyviä makuja juomasta kuitenkin sai ihan kohtalaisesti irti ja kyllähän se lopulta hieman jopa nautinnon puolelle kääntyi. Pettymys jäi kuitekin harmillisesti kummittelemaan takaraivoon ja lienee osasyyllinen negatiivispainotteiseen sanailuun – hyvä olut kuitenkin on kyseessä. Se vain ei ollut mullistava tai mahtipontinen, kuten jostain syystä olin odottanut.
Koska kuvausaparaatin virkaa toimitti tällä kertaa umpisurkea
Lumiani, joka nykykuntoisena soveltuu oikeastaan vain kellonajan
tarkastamiseen, ei myöskään valokuvien laatu päätä huimannut. Näinpä julkeasti
varastin (luvan kanssa) kuvan paikallisen tehoduon eli HopHuntersin poikien
kuvavirrasta.
*Bureau of Alcohol, Tobacco, Firearms and Explosives (lyh. ATF , suomeksi: Alkoholin, tupakan, tuliaseiden ja räjähteiden virasto), on Yhdysvaltain oikeusministeriön alainen virasto, jonka tehtävänä on valvoa edellä mainittujen artikkeleiden käyttöä ja ehkäistä niiden väärinkäyttöä. (suora lainaus Wikipediasta)
Stone India Pale Ale
- Stone Brewing Company, Escondido, Kalifornia, USA
- India Pale Ale / 6,9%
- Pisteet: 40/50
Stone India Pale Ale |
Menestyksekkään Trivial Pursuitin hyllyynpalauttamisen
yhteydessä muistin aiemmin tiedoitetun hekumallisesta hanauutuudesta. Koska
Kalifornia sattui makumatka kohteeksemme, ei Stonen hekumallista antia sopinut
unohtaa – lasin täydeltä Stonen IPAa piti siis hakemani. Hieman tavallista pitkäjänteisemmin kuivahumaloitu IPA on yksi suosituimpia lajinsa edustajia USAssa ja sen 70 IBUn sitruksen täyteistä katkerovartaloa himoitaan myös Atlantin tällä puolen.
Kauniin katkera, sitruksen ja havuisen tuoreuden kanssa tanssahteleva, puhtaan tasapainoinen, hedelmäinen ja tyylipuhdas IPA. Runsaasti makua, täyttä humalan hekumaa hennon karamellisella, tuntumaltaan hienosti mukana pysyvällä mallasrungolla, joka ei muutoin sotke itseään peliin. Ei voi kuin kehua, ei voi kuin nauttia. Loistavaa tekemistä, tätä ei voi kuin suositella!
Kauniin katkera, sitruksen ja havuisen tuoreuden kanssa tanssahteleva, puhtaan tasapainoinen, hedelmäinen ja tyylipuhdas IPA. Runsaasti makua, täyttä humalan hekumaa hennon karamellisella, tuntumaltaan hienosti mukana pysyvällä mallasrungolla, joka ei muutoin sotke itseään peliin. Ei voi kuin kehua, ei voi kuin nauttia. Loistavaa tekemistä, tätä ei voi kuin suositella!
Ballast Point Sculpin IPA
- Ballast Point Brewing Company, San Diego, Kalifornia, USA
- India Pale Ale / 7,0%
- Pisteet: 41/50
Ballast Point Sculpin IPA |
Ilta oli hyvä päättää palaamalla kierroksen aloittaneen Ballast
Pointin tarjontaan. Omaan suuhun Stonen hana-IPAa jopa hitusen paremmin istunut
simppuolut kruunasi onnistuneen ja maistuvan illan. Seuralainen tosin totesi
pitäneensä enemmän Stonesta, mutta jätetään tuo huomiotta, sillä minähän tätä
blogia lopulta kirjoitan. Sculpin oli tästä parivaljakosta ehkä se makumaailmaltaan
yksioikoisempi, joskin omaa melko kirjavaa hedelmäisyyttäkin. Kokonaisuutena Stonea toimivampi, sopiva sekoitus raikkautta,
purevuutta ja hyvää suutuntumaa – leikitellen kauniisti kuivuudenkin
rajamailla. Sitrusta, greippiä ja hennosti pihkan sekaista havuisuutta. Sopuisan
hedelmäinen, toimiva ja laadukas… Suosituksen arvoinen on tämäkin.
Eli sellaisin eväin lauantai-iltaa vieteltiin. Ei hassumpi
kattaus laisinkaan ja mieltäni lämmittää myös se tosiasia, että ensi kerralla
on minun vuoroni valita istuskelupaikka…
Kalifornian retken satoa... |
Hei ja kiitos hyvästä blogista! Aina mukava lukea asiallista kirjoittelua olutmaailmasta. Oletko Belgialaista Delirium -olutsarjaa maistanut? Itse tilasin 24 kpl Belgialaisia oluita verkkokaupasta ja oli pakko ottaa Delirium Tremens, Nocturnum ja Christmas oluet mukaan, kovasti kehuttuja ja erittäin hienoja pulloja! Nyt tulee valinnan vaikeus kun on 24 eri olutta mistä valita saunaolut...
VastaaPoistaKiitoksia kommentistasi, mukavaa jos jutut maittavat!
PoistaDeliriumit ovat kyllä tuttuja ja etenkin Tremensiin olen tykästynyt aika paljonkin - se oli ensimmäisiä tietämäni belgejä ja sitä kautta jäänyt eräänlainen tunnesidekin sitä kohtaan. Belgiassa käynyt kaveri suositteli aikanaan "juoppuhulluutta" ja jo etiketti nosti hymyn huulille. Sauna olueksi en tuota kolmikkoa tosin suosittele, mutta takan ääressä varmasti toimii!
Etiketit ja pullot on kyllä komeita niissä! Täytyypä alkaa virittämään takkaan eli pönttöuuniin tulia siis... Tosin tänään taitaa olla vuorossa Trappistes Rochefort 10 kun lasikin käy pullon kanssa yksi yhteen! :)
VastaaPoistaTuo olut on puhdasta nautintoa! Hyvä valinta...
Poista