lauantai 27. kesäkuuta 2020

Kesäpäivä Pihamaalla

Kalkkisten kylänraittia
Kesä ja aurinkoiset maalaisraitit. Niissä on sitä kuuluisaa jotain, mistä en tunnu koskaan saavan tarpeekseni. Juhannuksenkin harvinaisesti kattaneet kesäkuun helteet pitivät sitkeästi pintansa myös menneellä viikolla, joten mikäpä sen mukavampaa kuin käydä toteamassa Lahti mainettaan kuumemmaksi kaupungiksi.

Urbaani asfalttiympäristö ei juurikaan houkutellut viihtymään, joten pakollisten velvoitteiden jälkeen alkoi määrätietoinen pyrkimys väljemmille vesille. Kotimatkaa ei kuitenkaan huvittanut taittaa perinteisiä reittejä pitkin, vaan aikataulun pieni väljyys mahdollisti hieman maalaisromanttisemman reittivalinnan.

Koukkasin siis kaarani oikeaan hieman ennen Vääksyn taajamaa ja laskettelin pohjoiseen Päijänteen itärantojen kautta. Reitti Vesivehmaan läpi Kalkkisten pikkukylälle näkyy olevan pyöräilijöiden suosiossa, eikä syyttä. Kalkkisista taas löytyi pääsyy maisemareitin valintaan: Pihamaan Viinitila.

Pihamaahan on ainakin olutharrastajalle tutumpi Heinolan Heilassa myytävän sahdin ja Pihamaan Panimon oluiden kautta. Kalkkisista löytyvä viini- ja puutarhatila on kuitenkin paikka, jossa viineistä ymmärtämättömänäkin on mukava aina tilaisuuden tullen piipahtaa. Pienessä, mutta kesäisin silminnähden eläväisessä pikkukylässä on muutenkin aina jotain niin puoleensa vetävää.

Tilapuodin siäänkäynti kutsuu varjoon ja johdattaa portaiden kautta myös puutarhan rauhaan.
Kalkkisissa kesäaikaan palveleva viinitilan puoti ja kahvio henkivät juuri sitä tunnelmaa ja nostalgiaa, jonka vuoksi suosittelenkin harjoittamaan kotimaankin viinitilamatkailua aina mahdollisuuksien mukaan. Itselleni se tunnelma kolahtaa todella hyvin ja tilat sijaitsevat usein sivummalla, kaukana kaupunkien hälystä ja kiireestä.

Viinitilojen elämyksellisyys aukeni itselleni nelisen vuotta sitten, kun kirjoitin Juomien Suomi -kirjaa. Sinällään huomionarvoista kirjassa on sekin, että vaikka panimoala on mennyt sen julkaisun jälkeen jo karusti menojaan, pätee opuksen viinitiloja koskeva informaatio ja nimilistauskin edelleen varsin hyvin muutamaa uutta tilaa lukuunottamatta.

Aurinkoinen kesäpäivä oli saanut liikkeelle muitakin ja torstainen iltapäivä kuhisikin kyläkeskuksen ja viinitilan palveluiden antimista nauttivia lomalaisia. Helteisestä kaupungista pakenemisen vuoksi olin jättänyt lounaan väliin, mikä taas tarjosi hyvän syyn istahtaa kahvion puutarhaan eväsleivän ja kahvikupposen ääreen, ennen alakerran puodin tyhjentämistä.

Kalkkisten tilahan on se alkuperäinen Pihamaan Viinitila, josta Viini-Heilalla ja Pihamaan Panimolla sittemmin täydentynyt Pihamaa-kolmikko on saanut alkunsa. Sen on yksi Kalkkisten vanhoista kantatiloista ja pitkän historian voikin hyvin aistia ympäröivistä puitteista ja tunnelmasta.

Kahviossa voi maistella myös tilan vahvempia tuotteita. Sahtiakin pitäisi olla tarjolla, mutta vain anniskeluun.
Evästauko puutarhassa.
Itse viinitilatoiminta alkoi mansikkatilalla tasan kaksikymmentä vuotta sitten. Ainakin Juomien Suomen julkaisun aikaan noin 60% viinien raaka-aineista oli peräisin tilan omilta viljelyksiltä, enkä usko että tuosta on sen koommin turhia tingitty. Vaikka moottoritien äärellä sijaitseva Heila Lähiruokatori ja sen sisällä toimiva Viini-Heila (aloittanut 2008) ovatkin parempien kulkuyhteyksien äärellä ja auki vuoden ympäri, kattaa kesäisin palveleva kantatila noin puolet Pihamaiden viininmyynnistä. Ja kyllähän siellä kuhina taas tuntui käyvänkin.

Tilava, satavuotiaaksi ehtineeseen vanhaan navettarakennukseen rakennettu viinipuoti tarjoaa vierailijoilleen kattavan valikoiman Pihamaiden viinejä, oluita ja siidereitä. Myynnissä on myös tilan omia mansikoita sekä muita puutarhan antimia ja laaja kirjo lähialueen muiden tuottajien eväksiä.

Viinipuodin satoa.
Tarjolla on viinitilan omia tuotteita sekä Heinolassa toimivan Pihamaan Panimon oluita ja siidereitä.
...
Yksi asia Kalkkisten tilalta kuitenkin puuttuu. Sahtia ei näet viinipuodista saa, mutta on sitä sentään kahvion anniskelutuotteena. Tämä siksi, että Pihamaan Sahdin valmistus on keskitetty Viini-Heilan tiloihin Heinolaan, eikä sitä saa myydä kuin valmistuspaikan välittömästä läheisyydestä. Muutaman sadan metrin päässä Heilasta sijaitsevan Pihamaan Panimon oluita ja siidereitä sen sijaan saa Kalkkisistakin, sillä niiden vahvuus jää alle vähittäismyyntirajan (5,5%). Tilalle on sahdin ja oluen valmistuksen sijaan keskitetty pientä tislaamotoimintaa ja liköörin valmistusta, mutta valmistetaan siellä myös viinien lisäksi myös aitoja siidereitäkin.

Nappasinkin viinipuodista matkaan pullolliset kuohuvaa ja rosehtavaa kesäviiniä sekä muutaman Pihamaan Panimon oluen. Ja hankalahan mansikkatilalta on poistua ilman mansikkalootaa ja säkillistä herneitä. Kuuman päivän katkaisseen lepohetken jälkeen oli aika jatkaa taas matkaa ja viinitilan sijainnissahan on se hyvä puoli, että Keski-Suomeen suhaavalle löytyy maalaisteitä ihmeteltäväksi aina Kärkisten sillan maisemiin asti, kun Sysmän suuntaan lähtee.

Maisemaa Kalkkisten sataman suuntaan, mistä on veneilijälläkin kävelymatka viinitilalle. Vasemmassa reunassa kajastaa myös korkea Kalkkisten silta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti